Milja Elina

"Mistä on kyse? Storytelling, eli tarinallisuus, tai tarinankerronta, on tapahtumien muuttamista sanoiksi, kuviksi ja ääniksi. Tarinoiden kertomisella on pitkät perinteet, niitä kertomalla on mm. viihdytetty, opetettu, säilytetty kulttuurillista perintöä ja välitetty arvoja. Kerronnan tapoja ovat olleet esimerkiksi sanallinen kerronta puhuen tai kirjoittaen, kuvallinen ilmaisu sekä musiikki ja tanssi. Työskentelymenetelmänä tarinan kertomista käytetään avuksi ilmentämään asioita, tarinoiden avulla syvennetään ymmärrystä ja kommunikoidaan tulkintoja. Sen avulla ilmennetään asioita ja niiden merkityksiä. Tarinallisuus on siis tapa jakaa ja tulkita informaatiota. Se toimii enemmänkin vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen kuin innovoinnin välineenä." - Menetelmäblogi Ihmisiä kiinnostavat aina sinun tarinasi ja tuotteesi tarina. Mistä ideoit? Miten työskentelet? Milloin? Minkälaisia kokemuksia? Millainen persoona olet ja kuka tuotteiden takana seisoo? Jokaisessa näyttelyss

Aikaisemman postauksen muotoilun esteettisyydestä ja tuotteen suunnittelu prosessin eri vaiheista pääsemmekin muotoiluajatteluun. Muotoiluajattelu on muotoilijoiden käyttämän kehittämisprosessin ja siihen liittyvän ajattelutavan muoto, joka koetaan poikkeavan muista tavoista nähdä ja kokea maailma. Tämä on muotoilijoille ominainen lähestymistapa projekteihin ja siksi sitä on alettu kutsumaan kyseisellä nimellä. Oma näkemykseni muotoiluajattelusta, jossa pallot pyörivät paikasta toiseen ja välillä on pompittava edestakaisin. "Tarkemman" kuvauksen tästä löytää Satu Miettisen kirjasta [(2014) Nyt on muotoiluajattelun aika. Muotoiluajattelu: Teknologiateollisuus ry] ja siksi otinkin siitä pätkän tähän postaukseen. ↓ ”Muotoiluajattelu on muotoilutoiminnan lisäksi yrityksen kykyä toimia luovasti ja proaktiivisesti, sopeuttaa toimintaa muutokseen ja antaa työkaluja muutosjohtamiseen. Muotoiluajattelu on osa yrityksen tai organisaation kyvykkyyttä tuottaa uutta sisältö

Esteettisyys on kauneuden käsite. Sanaa voidaan käyttää ihmisistä, kattauksista ja ruuasta, sekä sisustuksessa halutaan aina luoda esteettinen kokonaisuus. Minulle esteettisyys on myös sitä, että sisutusesineet ovat sijoitettu tietyllä tavalla esim. pöydällä tai hyllyssä, jotta sommitelmasta tulee kaunis ja omaa silmää miellyttävä. Esteettinen sanaa käytetään monista asioista, mutta etenkin taiteessa ja muotoilussa esteettisyys on isossa osassa ja pyritään aina tekemään kosmeettisesti montaa eri makua palveleva tuote. Muotoilussa pitää ajatella tuotteen esteettisen muodon luomisen lisäksi myös teknologista ja taloudellista puolta. Esineen lukutaito, sen muodot, toimivuus ja käytännöllisyys ovat yhtä suuressa osassa kuin ulkonäkö. Siksi muotoilijan tulee ajatella monipuolisesti ja montaa asiaa saman aikasesti jotta pystytään luomaan toimiva, mutta esteettinen kokonaisuus. Esteettisyydelle ei ole tiettyä määritelmää vaan vastuu annetaan katsojalle.   🎔 Milja

Lähdin Habitare -messuille havainnoimaan valaistuksia ja valaisimien muotoilua ja materiaaleja, sekä keramiikkaa tulevaa koulu projektiamme varten. Projektinamme on lasi ja keramiikka puolella suunnitella ja toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulun Hämeenlinnan yksikköön S-rakennukseen seinätaideteos konaisuus kolmeen eri kerrokseen. 🙐 Messuilla oli hieman vaikea alkaa havainnoimaan yksinään seinäteoksia, koska niitä ei oikeastaan ollut, mutta havainnoin itselleni tärkeitä ominaisuuksia joita voisin hyödyntää teoksessa. Valo, keramiikan olomuodot ja koristelut, sekä lasi. Keramiikassa kiinnitin enimmäkseen huomiota käyttöesineisiin, niiden pintoihin, lasituksiin, koristeluun ja alkuperään, koska koen niistä olevan myöhemmin hyötyä, mutta pinnat ja koristelut ovat osassa myös tulevassa projektissa joten ei käyttöesineiden tutkinnasta ainakaan haittaa ollut. Omaksi suosikiksi nousi Joensuussa studiollaan keramiikkaa valmistava Henriikka Leppänen tuoteperheineen, joka kantaa nime

Profiilien luonti projektin suunnittelu vaiheessa on hyvä työkalu empaattisen ajattelun kannalta, käyttäjien asemaan astumisen ja heidän ymmärtämisen takia. Profiloinnin avulla voidaan saada parempi ymmärrys siitä mitä ominaisuuksia ja tekijöitä kohderyhmä haluaa. Jokainen tuoteryhmä tarvitsee oman käyttäjäprofiilin. Persoonien avulla saadaan kehitystyö ja ideointi käyntiin. Käyttäjäprofiilien pohjalta tehdyt profiilikortit auttavat luomaan ymmärrystä käyttäjästä tai käyttäjistä kehitysvaiheessa. Omat vaikuttajat käyttäjäprofiilin luomiseen: Kohderyhmän ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, harrastukset jne. Tuotteen lähtökohdat  Motiivi Arvomaailma Varallisuus  Tämän konkretisoiminen olisi enemmän kuin suositelvaa, jotta projekti pysyisi raameissa joihin sen olisi tarkoitus sopia. 🎔 Milja

Mitä jos sinulta ei kysyttäisi ikinä käyttämissäsi palveluissa mitään mikä vaikuttaisi käyttäjäkokemukseesi, mitä mieltä olet saamistasi palveluista tai miksi käytät juuri kyseistä firmaa, palvelua tai tuotetta? Oletko koskaan ajattelut asiakaspalvelijoiden "turhista" kysymyksistä ja mielipiteistä, että niissä voisikin olla jokin pointti? Itse lukiessani empaattisesta muotoilusta, tajusin että eivät ne turhanpäiväiset kysymykset oikeasti niin turhia ole minkään palvelun kohdalla. Niillä halutaan saada juuri sinun käyttökokemuksestasi mahdollisimman laadukas ja mieleinen. Kuitenkin kuluttaja on aina se jolla tuotteesta on eniten sanottavaa. Tuotteen tarjoaja taas haluaa palvella kuluttajaa mahdollisimman hyvin, haluaa antaa itsestään positiivisen kuvan ja kuulla asiakkaan mielipiteen tuotteen parantamiseksi. Tämän takia minusta olisi erittäin tärkeää, että asiakasta kuunneellaan ja olisimme valmiita tekemään tuotteista niin hyviä kuin vain mahdollista, mutta myös asiakas oli